Toimintani kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa

Oikeudenmukaisuutta Tampereen kaupungin avustuspolitiikkaan…

 Ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettuna ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenenä olen joutunut kokemaan asioita, joiden käsittelystä minulla aikaisemmin oli ollut ruusuisempi kuva. Olin kuvitellut, että asiat hoidetaan oikeudenmukaisesti ja rehellisesti. Olen näiden vuosien aikana kuitenkin kokenut politiikan nurjat puolet. Aina ei oikeudenmukaisuudella ole mitään merkitystä, kunhan vaan omat porukat saa, mitä halutaan. Valitettavan monessa asiassa isot puolueet tekevät juuri, niin kuin oma etu vaatii. Kaupunkilaisten etu on toisarvoinen asia. Jokaiselle tamperelaiselle tekisi hyvää päästä seuraamaan päätöksentekoa paikan päältä. Voisi olla, että ruusuiset kuvat aatteista katoaisivat. Voihan näistä asioista lukea myös lehdistä ja viisas lukija kyllä ymmärtää, mistä on kyse.Karmeimmin

epäoikeudenmukaisuuden olen kokenut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa jakaessamme nuorisojärjestöjen avustuksia. Vihreiden Katri Lietsalan kanssa olemme vuosien varrella yrittäneet saada järkeä avustusten jakoperusteisiin. Mielestämme avustukset tulee jakaa jäsenmäärän, toiminnan laadun ja laajuuden mukaan. Ei poliittisin perustein. Selvin esimerkki on vuodelta 2002. Kulttuuritoimen virkamies esitti, että alta kymmenelle poliittiselle nuorisojärjestölle osoitetaan puolet avustussummasta ja noin 50 muuta järjestöä saisivat toisen puolen. Jo tyhmempikin tajuaa heti, että jakoesitys ei ole oikea. Esitimme tälle jakoesitykselle kilpailevan esityksen, joka ei suosisi näin selvästi poliittisia nuorisojärjestöjä. Hävisimme tietenkin äänestyksen, koska porvarit ja demarit olivat tietenkin samaa mieltä. Päätimme panna päätökseen eriävän mielipiteemme. Saimme tietenkin kuulla isojen puolueiden edustakilta ja virkamiehiltä painokelvotonta tekstiä. Lautakunnassa oli häirikköjä, jotka ovat alkaneet horjuttaa voimassa olevia rakenteita. Nyt vaan toivoimme, että vääryyttä kärsineet järjestöt tekisivät oikaisupyynnön.

Näin tapahtuikin. Tampereen Formula K-kerho, Tampereen akvaarioseura ja Hämeen luontopiiri lähettivät lautakunnalle oikaisupyynnön. Esittelijä esitti sitä hylättäväksi, mutta me halusimme hyväksyä sen. Hävisimme äänestyksen. Onneksi ko. järjestöt halusivat pitää kiinni omista oikeuksistaan ja valittivat asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Jäimme odottamaan ko. oikeusasteen päätöstä.

Se tulikin viime syksynä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi, että Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on toiminut lainvastaisesti jakaessaan avustuksia nuorisojärjestöille. Avustukset olisi pitänyt jakaa juuri esittämiemme perusteiden mukaan – ei poliittisin perustein. Olimme tietenkin onnellisia päätöksestä. Ihmeellisintä asiassa oli kuitenkin se, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös jaettiin lautakunnan jäsenille kokouksen ulkopuolella. Sitä ei missään vaiheessa haluttu asian arkaluontoisuuden takia tuoda virallisesti lautakunnan listalle. Apulaiskaupunginjohtaja totesi, että hän haluaa valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli tehnyt päätöksensä täysin väärin perustein. Hämeenlinnan päätöksellä ei apulaiskaupunginjohtajan mielestä ollut mitään merkitystä. Hän toisi asian lautakuntaan vasta sitten, kun oikea päätös tulee Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Sitä nyt sitten odottelemme…

Vuoden 2004 avustuksia maaliskuussa jakaessamme oletimme, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksellä olisi ollut jotakin merkitystä avustusesityksiin. Mutta saimme karmeasti kokea, että Tuula Martikaisen esitykset olivat aivan samanlaisia kuin edellisinäkin vuosina. Poliittisille järjestöille puolet ja muille toinen puoli. Katri Lietsala teki todella radikaalin muutosesityksen, jota kannatin.  Hävisimme tietenkin taas äänestyksen ja merkkautimme päätökseen eriävän mielipiteemme. Emme halunneet olla tekemässä taas lainvastaista päätöstä. Sain kuulla muutama päivä sitten, että ainakin kaksi vääryyttä kärsinyttä järjestöä on tehnyt oikaisupyynnön lautakunnalle. Ne tulevat esille ilmeisesti lautakunnan seuraavassa kokouksessa. Hienoa. Vääryyttä kärsineet järjestöt eivät ole luovuttaneet. Ja varmaa on, että isojen puolueiden äänillä oikaisupyynnöt hylätään ja asiat etenevät valituksina Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Esimerkkinä voidaan mainita tämänkin vuoden määrärahojen jaosta, että erään ison puolueen nuorisojärjestö sai 39.000 euroa. Sillä katettiin järjestön lähes koko budjetti.Omarahoitusosuutta oli vain 500 euroa. Ei-poliittisilla järjestöillä tilanne oli päinvastainen. Yleensä budjetista 90 % on omaa osuutta ja loppua on haettu avustuksena Tampereen kaupungilta. Lisäksi useimmalla poliittisella järjestöllä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden jo kertaalleen osoittamat perusteet eivät toteudu lainkaan. Poliittiset nuorisojärjestöt saavat siis aivan ilmaista rahaa tekemättä asian eteen mitään – siis piilopuoluetukea. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat tietenkin ansainneet avustuksensa, mutta samoilla perusteilla jaettuina kuin muillekin nuorisojärjestöille.

Valitettavasti samanlainen jakopolitiikka on sivistys- ja eläkeläisjärjestöjen avustuksia jaettaessa. Ja yllättävän monessa muussakin kaupunginvaltuuston ja lautakuntien päätöksessä kaupunkilaisten yhteinen asia on sivuseikka. Oman puolueen etu on se tärkein etu. Vain vaalien alla ollaan kiinnostuneita tamperelaisten äänistä.Taistelu jatkuu. Toivon, että valittajien joukkoon ilmaantuisi jatkossa uusia järjestöjä, jos avustuspolitiikkaa ei saada oikeudenmukaisille urille.  Useamman järjestön kannattaisi kirjoitella omia kantojaan asiasta vaikka mielipide-sivuille. Voin vakuuttaa, että siihen heillä on aihetta ja syytä. Siksi törkeää on Tampereen kaupungin avustuspolitiikka.             

 

Rikastekstieditori

Editor toolbarsTools Lihavoitu Kursivoitu Lisää linkki/muokkaa linkkiäMuotoiluMuotoilu