Tie politiikkaan

 

 

HANNU SORON TIE POLITIIKKAAN…

 

Tulin mukaan politiikkaan vuonna 2000 keväällä. Hyvä ystäväni ja kaupunginvaltuuston jäsen Lasse Oksanen tiedusteli halukkuuttani lähteä mukaan ehdokkaaksi syksyn 2000 kunnallisvaaleihin.

Olin jo monta kertaa aikaisemmin miettinyt mahdollisuutta päästä mukaan vaikuttamaan kaikkia tamperelaisia koskeviin asioihin. Isoista puolueista oli jopa yhteydenottoja ja pyyntöjä tulla ehdokkaaksi. Kieltäydyin kuitenkin, sillä tiesin, että sekä demareissa, että kokoomuksessa vallitsee vankka ryhmäkuri ja rivivaltuutetun on käyttäydyttävä niin kuin ”isot pojat” määräävät. Tällainen juttu ei sovi minun ajatusmaailmaani. En voi olla painamassa nappia sellaisen asian puolesta, joka on ajatusmaailmaani vastaan.

 Lasse Oksanen selvitteli minulle Tampereen Sitoutumattomien ajatuksia ja toimintatapoja ja koin heti, että nyt olen löytänyt sellaisen ryhmän, jonka ehdokkaaksi voin ryhtyä. Tieni Tampereen Sitoutumattomien ryhmään alkoi keväisenä toukokuun iltana Siipirataslaivalla Mustanlahden satamassa.

 Vaalikampanjani syksyn 2000 kunnallisvaaleissa oli varsin näkymätön. Käyntikortit ja muutama sata postilaatikoihin jaettua monistetta sekä yksi ilmoitus Opettaja-lehdessä olivat panostukseni ensimmäisissä vaaleissani. Tampereen Sitoutumattomat saivat vaalissa läpi 6 valtuutettua ja itselleni suureksi yllätykseksi minusta tuli ensimmäinen varavaltuutettu.  Saaliina oli 229 ääntä, Se tiesi aina silloin tällöin tuntuman ottamista valtuustosaliin. Vaalien jälkeen minulle osoitettiin paikka kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa. Sitten huhtikuussa 2002 nousin varasijalta Tampereen kaupunginvaltuustoon.

 Olen suorittanut valtuutetun tehtäväni erittäin tunnollisesti. Vaikka minulla on lukuisia muita luottamustehtäviä, niin olen ollut poissa valtuuston kokouksista vain 2 kertaa. Valtuuston kokouksissa istun salissa kokouksen alusta loppuun.  Jos minulle maksetaan kokouksesta palkkio, niin kohtuus on myös olla salissa läsnä kuuntelemassa muiden ajatuksia ja mielipiteitä. Suurin ihmetykseni kohdistuu niihin lukuisiin isojen puolueiden valtuutettuihin, jotka saattavat istua tuntikaupalla kuudennen kerroksen kahvilassa juoruamassa muiden kanssa ja silti nostavat röyhkeästi palkkionsa koko kokouksen ajalta.

 Esiintymään tottuneena olen ottanut valtuustossa kantaa niihin asioihin, jotka koen kaupunkilaisten kannalta tärkeiksi. Mihinkään aloiterumbaan en ole lähtenyt, vaan olen pyrkinyt hoitamaan asioita suoraan virkamiesten kanssa. Valtuustokauden aikana olen itse tehnyt vain kaksi valtuustoaloitetta ja ne koskivat peruskoululaisten TET-paikkoja Tampereen kaupungin hallintokunnissa ja Tampereen kaupungin painatuskeskuksen myyntiin liittyviä asioita.

 Olen tämän valtuustokauden aikana saanut oppia paljon uusia asioita ja koen olevani huomattavasti kypsempi ottamaan kantaa erilaisiin asioihin kuin valtuustokauden alussa. Kun kovasti tuo esiin tärkeäksi pitämiään asioita, niin jossain vaiheessa ne menevät kaupungin byrokratiassa eteenpäin. Tärkeää on kuitenkin olla kaikissa toimissa rehellinen ja ajaa asioita kaupunkilaisten etu mielessä. Suurilta puolueilta tämä kaupunkilaisten etu usein unohtuu. Tärkeää on vain oman puolueen etu. Tämä tulee esiin esim. erilaisten avustusten jaossa.

Sitoutumattomana valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä voin toimia täysin puolueettomasti. Tampereen Sitoutumattomat eivät saa avustuksia eivätkä tukia, joten kaupunkilaisten etu on se tärkein asia.

 Tamperelaisten asioiden hoitaminen on alkanut kiinnostaa minua entistä enemmän ja siksi lähdin uudestaan mukaan vaaleihin syksyllä 2004. Äänimääräni lisääntyi huomattavasti ja minut valittiin uudelleen valtuustoon ryhmämme kuudentena jäsenenä.

Vuoden 2008 jälkeen olen ollut varavaltuutettuna ja jäsenenä lauta- ja johtokunnissa sekä liikelaitoksissa.